Kiteen kaupunki
Kiteen kaupungissa voit tuntea aitoa karjalaista vieraanvaraisuutta. Kiteellä on oivat harrastusmahdollisuudet ja se tunnetaankin erityisesti pesäpallojoukkue Kiteen Pallosta.
Tietoa Kiteen kaupungista
| Perustettu | 1992 | |
|---|---|---|
| Väestö | 9 784 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 1 141,31 km2 | |
| Maapinta-ala | 865,63 km2 | |
| Vesipinta-ala | 275,68 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 9 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,50 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,65 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Kirsi Hämäläinen | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.kitee.fi | |
| Sähköposti | hallitus@kitee.fi |
Kiteen sijainti
| Lääni | Itä-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
Kiteen historia
Kitjäägä maksoi veronsa Novgorodiin
Kitee on Ilomatsin ohella varhaisimmin asutettuja alueita Pohjois-Karjalassa. Kiteelle levisi asutus viimeistään 1400-luvulla. Nykyisen Pohjois-Karjalan alueet olivat osa Novgorodin valtakuntaa. Vuonna 1478 alueet joutuivat Moskovan vallan alle Moskovan suuriruhtinaan valloitettua Novgorodin.
Kiteen nimi Novgorodin verokirjassa oli Kitjäägä, myöhemmin Kitehes, ruotsiksi Kides. Oletettavasti nimi on muodostunut adjektiivista kiteä, murteellisesti kitii tai kitee. Pakkasilla puhutaan kiteästä kelistä. Sanonnan mukaan "kittii kel kittiiläisellä Kittiijärvellä kulukii kittuuttoo."
Jonkinlainen kirkollinen hallinto oli olemassa jo 1400-luvun lopulla. Silloin veroa kannettiin Kiteeltä Novgorodin arkkipiispalle näädän ja oravan nahkoina.
Kalaisat vedet houkuttelivat uudisasukkaita
1500-luvulla asutus lisääntyi. Väkeä saapui kalavesien ja koskemattomien metsien houkuttelemana. Asutus laajeni ja uusia kyliä muodostui. Ortodoksinen kirkko sijaitsi nykyisen kirkonkylän liepeillä, ja sen vieressä oli hautausmaa.
Vuonna 1570 alkoi Ruotsin ja Venäjän 25 vuotta kestänyt sota. Sodan loputtua Kiteen alue jäi Venäjälle, ja 1609 alkoi uusi sota. Vihdoin Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Kitee liitettiin Ruotsin valtakuntaan.
Vuonna 1618 perustettiin piispanistuin Viipuriin. Ortodokseja alettiin käännyttää luterilaisuuteen, ja käännytyksessä käytettiin jopa pakkokeinoja. Tämän vuoksi väestöä alkoi siirtyä Venäjälle, ja autioiksi jääneille tiloille tuli uudisasukkaita Savosta ja Pohjanmaalta.
Kaupantekoa laillisesti ja laittomasti
Suomi ja Kitee sen mukana liitettiin Venäjään vuonna 1809. Kauppaa ryhdyttiin käymään Sortavalassa, Viipurissa ja Pietarissakin. Sitä tosin oli jo tehtykin laittomasti Ruotsin vallan aikana.
Kiteen kirkonkylään tuli sähköt vuonna 1924.
Talvi- ja jatkosodan jälkeen menetettiin Kiteen kaakkoisosasta leveä maakaistale Neuvostoliitolle. Menetetyn alueen pinta-ala oli noin 121 km². Alueella asui 1032 henkeä, ja suurin osa heistä asettui Kiteen nykyiselle alueelle.
Kiteeläisiä on sanottu kirkonpolttajiksi. Viisi kirkkoa on palanut 350 vuoden aikana, mutta se lienee ollut vain huonoa onnea.